Julkisella vallalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisten
hyvinvointiin, koska terveys on riippuvainen elinoloista,
elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista.
Terveyspolitiikkaa ovat myös elinympäristöön, koulutukseen,
työelämään, sosiaaliseen turvallisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät
päätökset.
Haasteena on, miten päätöksenteossa ihminen pysyy keskiössä. Miten pystytään aidolla yhteistyöllä ylittämään järjestelmien rajat ja putkihallinnon viidakko? Toisaalta muistettakoon, että ihmisten, perheiden ja yhteisöjen omat valinnat ja arki ovat usein jopa tärkeämpiä kuin julkisen terveydenhuollon toimet.
Perhe ja koulu vaikuttavat syvällisesti lasten ja nuorten
myöhempään terveyteen. Myös äidin terveydellä ja raskauden
aikaisilla elintavoilla on suuri merkitys. Myös isovanhemmilla ja
koko sukupolvien ketjulla on vahva rooli lasten hyvinvoinnin
turvaamisessa.
Järjestöt hyvinvoinnin dynamo
Kansanterveysjärjestöt ovat vahva voima suomalaisten terveyden
paranemisessa. Ne ovat tuottaneet tietoa, kokeilleet ja kehittäneet
uusia keinoja terveyden edistämiseen. Järjestöt ovat myös
arvokkaita palvelujen tuottajia.
EU-Suomessa on hyvä muistaa, että suomalaisilla järjestöillä oli jo
1800-luvulla yhteistyösuhteita Keski-Eurooppaan. Jo silloin saatiin
kansainvälistä oppia.
Kansalaisjärjestöille kunnon toimintaedellytykset
Valtiovallan on huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöillä on hyvät toimintamahdollisuudet ja edellytykset kukoistaa. Tätä omatoimisuuden areenaa ei pidä tukahduttaa lainsäädäntöviidakolla eikä ahneella verotuksella.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin merkitsi suuria muutoksia.
Valitettavasti emme huolehtineet riittävästi siitä, että
EU-Suomessa myös kansalaisjärjestöillä on selkeä asema ja
rahoituspohja. Haasteena on nyt luoda yhdenvertaiset pelisäännöt
julkisen vallan, kansalaisjärjestöjen ja yritysten toiminalle sekä
yhteistyölle.
Sairauksien ehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat kiistatta
nousseet koko elämänkaarella terveyspolitiikan ytimeen. Tähän
tarvitaan taloudellisia kannustimia esimerkiksi kuntien
valtionosuusjärjestelmään.
Ammattilaiset ja järjestöt kumppaneina
Hyvä on muistaa, että ihmiset tapaavat terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia vain muutaman tunnin vuodessa. Muutoin arki eletään omin voimin.
Ammattilaisten tuen ja avun tulee vahvistaa ihmisten omaa selviytymiskykyä, voimaannuttaa. Tietoyhteiskunnassa terveyttä ja sairautta koskevaa tietoa voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin.
Nuorten ja työikäisten terveyden edistämisen esteenä ei usein olekaan tiedon puute, vaan heikko motivaatio. Hyvinvoinnin vaalimisella ja läheisistä huolehtimisella tulee olla arvoa.
Tärkeätä on myös ymmärtää ihmisen eheys; ruumiin, mielen ja hengen kokonaisuus. Ihmisellä on tunteita ja kaipuu toisen läheisyyteen.
Vakava viesti
Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportti kertoo, että suomalaisten terveys on yhä kohentunut, mutta terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä on vakava viesti.
Kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin kahteen ryhmään; menestyviin ja terveydestään huolehtiviin ja toisaalta syrjäytyviin ja epäterveellisesti eläviin. Tämä kehityssuunta on käännettävä. Köyhyyttä, työttömyyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta on kyettävä vähentämään.
Valitettavasti terveyspalvelujenkin käytössä eniten apua tarvitsevat näyttävät jäävän vähemmälle. Suuri palveluremontti onkin kiireellinen.
Terveyttä kaikille on oiva arvolähtökohta kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan lähivuosien yhteistyölle.
Eeva Kuuskoski
(kesk.)
valtiosihteeri, STM