Sisältöön Tulosta
 
Sulje

Hakuohje

Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla.

Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.

Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.

Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.

Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.

 
 
 

Arvot ohjaavat kohti terveitä ja pidempiä työuria

Vuonna 2009 Suomessa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 25 802 henkeä. Näistä työkyvyttömyyseläkkeistä 7.1 % aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 1.0 % diabeteksesta.

Jan Schugk Kyseisten sairausryhmien vuoksi työkykynsä menetti yhteensä 2 091 henkeä. Prosenttiosuuksina luvut eivät ehkä ole valtavia, mutta niiden taakse mahtuu monta yksilöllistä murhetarinaa, etenkin kun verenkiertoelinten sairauksien osalta merkittävin syy työkyvyttömyyteen eivät enää ole iskeemiset sydänsairaudet, vaan nimenomaan aivoverisuonten sairaudet. Vaikka työ diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisen ja hoitamisen parissa on ollut tehokasta, ei näitä kysymyksiä kuitenkaan siis sovi unohtaa, mikäli mielimme pidentää suomalaisten työuria muun muassa vähentämällä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.

Jokainen ihminen kantaa lähtökohtaisesti itse vastuun omista elämäntavoistaan ja niiden terveellisyydestä. Työpaikoilla voidaan kuitenkin tehdä merkittävää työtä arjen rakentamiseksi sellaiseksi, että se tukee ja kannustaa tekemään työpäivän aikana useita pieniä terveyttä edistäviä valintoja. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi työmatkaliikunnan helpottaminen ja muuhun liikuntaan kannustaminen, mahdollisuus valita terveellinen työpaikkaruokailu, kokoustarjoilun laatu ja suhtautuminen alkoholin käyttöön työpaikan juhlatilaisuuksissa. Pienin, mutta oikeansuuntaisin liikkein päästään usein parempaan tulokseen kuin suurin kertaponnistuksin!

Eräs keskeinen työkalu, jonka avulla työpaikoilla voidaan vaikuttaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskeihin, ovat erilaiset riskikartoitukset, jotka voivat pohjautua joko terveyskyselyihin, terveystarkastuksiin tai parhaimmillaan näiden tarkoituksenmukaisiin yhdistelmiin. Osana tarkastusohjelmaa voidaan mitata määritellyin välein henkilön painoindeksi, vyötärön ympärysmitta, verenpaine ja veren rasva-arvot. Näiden arvojen tunteminen ja niiden seuranta muodostavat perustan omalle yksilölliselle terveyssuunnitelmalle ja toisaalta työpaikan yhteistulosten pohjalta muodostetuille työpaikkatason terveysohjelmille. Tiedän yrityksiä, jotka ovat asettaneet yhdeksi terveydenedistämisen tulostavoitteekseen sen, kuinka suuri osuus työntekijöistä tuntee tietyt omat arvonsa, kuten juuri verenpaineen ja veren rasva-arvot - tuloksen tekemisen tueksi kun yleensä tarvitaan aina myös sopivia mittareita!

 

Jan Schugk
ylilääkäri
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

 

Jaa