Terveydenhuollon henkilöstön resurssien niukkuus on koskenut myös
diabeetikoita. Hoidosta vastaava terveydenhuollon henkilöstö ei ole
aina kyennyt toteuttamaan hoitoa riittävän tehokkaasti ja
laadukkaasti. Ennalta ehkäisevä työ jää usein kokonaan pois, vaikka
sillä voitaisiin ajan mittaan saada huomattavia säästöjä
terveydenhuollon menoissa ja ennen kaikkea turvata parempaa elämän
laatua sairastumisvaarassa oleville.
Tutkimuksissa on todettu, että joillakin osa-alueilla, kuten tyypin 2 diabeetikoiden verensokerin tasapainossa, veren rasvojen ja verenpaineen hoidossa on 2000 luvun aikana tapahtunut kohentumista. Tällä onkin ollut suotuisa vaikutus sydäninfarktien ja aivohalvauksien esiintymisessä. Toisaalta väestö lihoo edelleen ja metabolinen oireyhtymä yleistyy, minkä myötä sairastumisvaarakin lisääntyy edelleen. Huolen aiheena on myös, että tyypin 1 diabeetikoiden verensokeritasapaino ei ole mennyt parempaan suuntaa vuonna 1993 tehtyyn seurantaan verrattuna.
Kaikkia työkaluja hoidon tehostamisessa ei ole vielä otettu käyttöön. Yksi sellainen on kiinteästi hoitoon linkitetty kuntoutus. Diabeetikoiden kuntoutuksella tarkoitetaan moniammatillisen tiimin tuottamaa toimintaa, jolla autetaan diabeetikkoa ja hänen lähiverkostoaan löytämään keinoja hoitaa sairautta tavallisen elämän sykkeessä ja siten ylläpitää hyvää työ- ja toimintakykyä.
Kuntoutuksen pitäisi olla suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa, joka kuuluu hoitosuunnitelmaan heti sairauden ilmannuttua. Jokaisella sairastuneella pitäisi olla mahdollisuus tarvitessa saada kuntoutusta sekä omassa hoitopaikassaan että tarvittaessa myös kuntoutuslaitoksessa, jossa on asiantuntemus sekä diabeteksen että kuntoutuksen suhteen. Nykyään kuntoutus toteutuu sattumanvaraisesti ja jää usein muusta hoidosta irralliseksi, yksittäiseksi toiminnaksi. Se vähentää kuntoutuksen vaikuttavuutta.
1.5.2011 voimaan tulevassa terveydenhuoltolaissa vastuu kuntoutuksessa annetaan entistä selvemmin erikoissairaanhoidolle. Kysymys kuuluu, mistä löytyy riittävä osaaminen ja resurssit. Nämä asiat tulisi ehdottomasti huomioida, kun seuraava hallitusohjelmaa laaditaan. Muuten mitään muutoksia ei voi tulla, vaan kuntoutuksen järjestäminen typistyy pelkäksi hyväksi aikomukseksi.
Kun valitset ehdokasta seuraavissa eduskuntavaaleissa, kysy hänen kantansa näihin terveyspoliittisiin asioihin. Jos me emme nosta asioita esiin, ne jäävät jälleen kerran muiden hankkeiden jalkoihin. Nyt on vaikuttamisen aika!
Vuokko Kallioniemi
vt ylilääkäri
Diabetesliitto