Diabetesta sairastavia on Suomessa noin 500 000 henkilöä, ja heikentyneestä sokerinsiedosta kärsinee lähes yhtä moni.

Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään eduskunnan vuosittain määrittämällä rahamäärällä täydentämään julkisen terveydenhuollon kuntoutusvastuuta. Kuntoutuksen kokonaisvastuu on terveydenhuollolla. Asiakkaan kanssa laadittu hyvä kuntoutus- ja seurantasuunnitelma on tiedon siirtämisen väline kaikille osapuolille ja auttaa tavoitteiden mukaisen kuntoutusprosessin toteutumista kuntoutuksen eri vaiheissa. 

Kelan kuntoutuskurssit on tarkoitettu ensisijaisesti työelämässä oleville tai sinne palaaville,
vaikeahoitoista diabetesta sairastaville henkilöille, joilla on diabeteksen aiheuttamien lisäsairauksien ohella fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn tai ammatinvalinnan rajoituksia. Tämä vaativa potilasjoukko ei ole terveydenhuollon antamalla tehostetulla ohjauksella ja hoidolla onnistunut saavuttamaan hoitotavoitteita, vaan tarvitsee moniammatillista, monialaista ja intensiivistä kuntoutusta. Lasten ja nuorten kursseilla tuetaan myös itsenäistymiskehitystä. 

Vuonna 2008 Kelan kuntoutuksessa oli 1 166 diabetesta sairastavaa kuntoutujaa. Kuntoutus painottuu 45–64-vuotiaisiin, tyypin 1 diabeteksen osalta 35-64-vuotiaisiin. Suurin osa, 443 kuntoutujaa, on osallistunut harkinnanvaraisen kuntoutuksen sopeutumisvalmennuskursseille. Kuntoutuskursseilla oli 380 kuntoutujaa, joista 147 oli diabeteskursseilla ja 134 ASLAK- kuntoutuksessa. Vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa oli 177 diabeetikkoa, joista 84 TYK- toiminnassa, 26 kuntoutustutkimuksessa ja 23 ammattikoulutuksessa. Vaikeavammaisten apuvälineitä myönnettiin 18 henkilölle ja vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa oli 96 henkilöä, jolla on diabetes. Vuonna 2009 järjestetään diabeteskursseja 374 kuntoutujalle.

Suurta muutosta Kelan kuntoutukseen osallistumisessa ei ole viime vuosina tapahtunut. Vuonna 2004 kuntoutuksessa oli 1 193 diabeetikkoa. Suurin muutos on TYK-kuntoutuksen väheneminen 27 %, mikä vastaa TYK- kuntoutuksen yleistä kehitystä viime vuosien aikana. 

Diabeetikoiden hyvä hoito ja siihen liittyvä kuntoutus on terveydenhuollon tärkeä ajankohtainen haaste.

Sekä inhimillisistä että kansantaloudellisista syistä sairauden ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää. Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Konkreettisena esimerkkinä on käynnistymässä Valtimoterveyttä kaikille - hanke, jossa jalkautetaan valtakunnallisten sydän- ja diabetesohjelmien malleja yleiseen toimintaan. Kela, Terveysosasto

Teksti: asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen
asiantuntijalääkäri Aila Rissanen
suunnittelija Anita Ketola