Hakuohje
Sisällöstä voi hakea tietoa vapaalla sanahaulla.
Vapaa sanahaku käy läpi tekstisisällöt, otsikot ja kuvatekstit.
Haku käyttää oletusarvona hakusanojen välissä TAI-operaattoria.
Haku ei tee eroa suurten tai pienten kirjainten välillä.
Hakusanan voi katkaista asteriskilla eli tähtimerkillä (*) sanan lopusta, mikä on hyödyllistä eri taivutusmuotojen etsimisessä.
-
Mitä oikeastaan on hyvä hoito kroonisissa pitkäaikaissairauksissa?
Kaikki yhteiskunnassa ovat samaa mieltä siitä, että pitkäaikaissairaille pitää turvata hyvä hoito. Toteutuuko se? Miksi ei toteudu? Mitä oikeastaan tarkoitetaan hyvällä hoidolla?
-
Kuntoutus on osa hoitoa
Suomessa on arvioiden mukaan noin 500 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Heidän hoitonsa on joko erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon vastuulla. -
Arvot ohjaavat kohti terveitä ja pidempiä työuria
Vuonna 2009 Suomessa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 25 802 henkeä. Näistä työkyvyttömyyseläkkeistä 7.1 % aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 1.0 % diabeteksesta. -
Kansalaisjärjestöissä on tervettä voimaa
Keskuudessamme elää 500 yli 100-vuotiasta. Arvioiden mukaan 20 vuoden kuluttua heitä on jo 2200. Elinikä on pidentynyt jatkuvasti enemmän kuin on uskallettu ennustaa. -
Ennaltaehkäisy on ainoa mahdollisuutemme
Terveyspolitiikkaa on paljon muutakin kuin sairaaloita, lääkäreitä, lääkkeitä ja rajoituksia. Terveyskysymykset ovat yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista. -
Terveyttä yhteistyöllä
Julkisuudessa on viimeisen puolen vuoden aikana esitelty lukuisia malleja siitä miten suomalaisten terveydenhuolto ja sen rahoitus tulevaisuudessa organisoidaan. -
Kaikki tiet eivät vie Roomaan
Vanha sanonta Rooman valtakunnan ajoilta saa nykyisin monia sisältöjä. Maanviljelijä voi kritisoida EU-säädöksiä todeten kaikkien teiden vievän Brysseliin, uuden ajan Roomaan. Terveydenhuollossa on toisin. Selkeän kunnallisen kokonaisohjauksen sijaan terveydenhuollon paletti on iloisesti levällään. -
Kaikki päätökset ovat terveyspäätöksiä
Tie terveysvalistuksesta tottumusten muutokseen on kuoppainen. Suomessa yhdistyvät korkeatasoinen terveystieto ja suuret terveyserot väestöryhmien kesken. Terveyseroja voidaan kaventaa, mutta tiedon muuntaminen käyttäytymiseksi edellyttää terveyttä tukevia lähiyhteisöjä ja palveluja. Omasta terveydestä huolehtiminen on kansalaistaito, jonka toteuttaminen vaatii motivaatiota ja sosiaalista tukea.
-
Terveyden eriarvoisuuteen puututtava nyt
Suomi on viime vuosina saavuttanut kyseenalaista kunniaa eriarvoisuuden kasvun kärkimaana Länsi-Euroopassa. Tuloerot ovat kasvaneet nopeasti. Niiden mukana eriarvoistuminen on levinnyt myös terveyteen. Duunarin, työttömästä puhumattakaan, elämä päättyy korkeasti koulutettuja ja parempituloisia aiemmin. Sairastavuudessa, ja myös terveyspalveluiden saatavuudessa on eroja, jotka korreloivat nimenomaan tulotason kanssa. -
Paljon epäonnea ja sitäkin enemmän onnea
Syyskuussa 2007 olin vaimoni kanssa käymässä vanhempieni luona, kun isäni yhtäkkiä alkoi valittaa rintakipua, eikä hän pysynyt edes sängyssä, koska kipu oli niin voimakas. Hän oli juuri ruokaillut tukevasti.
-
Terveyskeskuksista terveyden osaamiskeskuksia
Olisi liian helppoa kalliisti maksattaa tupakasta, viinasta, liikarasvasta ja vähäisestä liikkumisesta. Päätin jättää nämä rauhaan ja pistää terveyskeskukset kuntoon. -
Osa tyypin 2 diabeteksesta ehkäistävissä riittävällä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla
Ylipaino aiheuttaa terveydenhuollossa vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Syynä ovat työ- ja toimintakykyä huonontavat pitkäaikaissairaudet ja kalliit kansantaudit, kuten kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. -
Tunne arvosi – ole aivojen asialla
Jokainen päätös on terveyspäätös ja jokainen päättäjä on terveyspäättäjä. Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto lähestyvät tällä teemalla eduskuntavaalien ehdokkaita. -
Hyvä hoito ja ennaltaehkäisy ovat yhtä tärkeitä
Kansansairaudet liittyvät väestön elintapoihin. Työikäisten miesten tapa elää on jakautunut. Erityisesti nuoret miehet syövät epäterveellisesti ja liikkuvat liian vähän. Makumieltymykset tuntuvat suosivan epäterveellistä ruokaa. -
Sydämessä asuu kökkähenki
Etelä-Pohjanmaan sydänyhdistyksissä toiminta rakentuu selittämättömään yhteisen tekemisen ja välittämisen tahtoon, kökkähenkeen. Toiminnan vetäjän persoona on pelissä, mutta suoraan sanovat, huumorintajuiset, iloiset ja toisistaan välittävät vapaaehtoistoimijat luovat yhteisöönsä aidon sosiaalisen turvallisuuden tunteen. -
Kuka vastaa diabeetikkojen kuntoutuksesta?
Diabetesta sairastavia on Suomessa noin 500 000 henkilöä, ja heikentyneestä sokerinsiedosta kärsinee lähes yhtä moni. -
Suuret kysymykset ratkaisematta
Vuosi 2011 on käynnistynyt sekä toiveikkaan odotuksen että epävarmuuden tunnelmissa. Terveydenhuollon isot ratkaisut rahoituksesta terveydenhuollon organisaatiorakenteisiin jäävät odottamaan seuraavaa eduskuntaa ja uutta hallitusta.